Vitut minä mikään viisas ole - tahdon elää vain kuin ihminen!

Muutto on nyt takana, ja kiitos mokkulalle toimiva nettikin löytyy.

Penkkarit tuli ja meni ja pakko myöntää että sitä päivää en tule unohtamaan. Abishow oli aivan mahtava, karkkia tuli viskottua sekä ääni huudettua käheäksi.

Minä Eva & Mara

Joku ehkä tosta kuvasta huomasikin että mun hiustenväri on palannut takaisin tuttuun ruskeaan, laitetaan siitäkin nyt parempaa todistetta.
Taas on tapahtunut paljon, mutta kuitenkaan erittäin vähän ja on vaikea löytää sanoja joilla maailmaa kuvata. Kokeilen silti.

Suurimman osan ajastani olen viettänyt kotona, kavereiden kanssa & tallilla. Kirjoituksiin lukemiseen on myös mennyt aikaa, ei tosin niin paljon kuin ehkä pitäisi. Tänään tosin luin The Boy & The Stripped Pyjamasin loppuun sekä kohta aloitan preppausmonisteen teon. Oon myös pessyt pyykkiä hullun lailla, kun viimein saatiin pesukone toimimaan (melkein kuukaus ilman pesukonetta, omnom!).

Toivon vaan niin paljon että päästäisiin Ikeaan, saataisin ostettua hyllyjä sun muuta, sitten viimein saataisiin laatikoita purattua niihin. Alkaisi täälläkin näyttää kodikkaammalta.

Viime lauantaina jouduin hyvästelemään vanhan ystävän, joka maanantaina matkasi uusille niityille, ennen kuin ehdin tulla saattamaan tyttöä uuteen seikkailuun.

Hyvää yötä, maailman kaunein Ruusuni.

Jouluaattona 2005

Kevättalvella 2007

Hyvästit on aina tukala tilanne, vaikkei asiaa osaa ajatella että toinen on oikeasti poissa niin silti tiedostaa että tämä oli nyt tässä. Kesällä 2005 alkoi matka, joka liian lyhyeen jäi.
Lepää rauhassa Roeffie, Ruusu. Ehkä me näemme vielä, sitä ei koskaan tiedä.